Historia

1960-luvulla Pyhännällä raavittiin päitä työikäisen väestön pitämiseksi metsäisessä ja syrjäisessä pitäjässä. Kunnan omassa rauhassaan kasvavat puuvarannot olivat johtaneet sahaustoiminnan käynnistymiseen vuosikymmenen puolivälissä, ja vuonna 1966 kunnan teollistamislautakunnan toimesta päätettiin perustaa elementtirakenteisten talojen teolliseen valmistukseen keskittyvä Pyhännän Rakennustuote.

Pyhännän Rakennustuotteen ensimmäinen elementtitehdas nousi Kirkkoniemen teollisuusalueelle. Asunnoista sekä toimisto- ja varastorakennuksista oli Pyhännällä huutava pula, joten yrityksen ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi vuonna 1968 valittu Veijo Sydänmetsä sai majoittaa rivitaloasuntoonsa vaimonsa lisäksi myös yrityksen toimistotilat. Sydänmetsä osoitti välittömästi omaavansa kykyjä, joita Pyhännän Rakennustuotteen ensivuosina tarvittiin.

Yritys valmisti aluksi pääosin saunoja ja loma-asuntoja. Nopeasti pystytettävällä elementtirakenteella pyrittiin kiilaamaan perinteisten hirsimökkien rinnalle ja ohi. Toisin kuitenkin kävi. Mökkien sijaan elementit kiinnostivat asuntorakentamisessa, ja vuonna 1969 käynnistyi ensimmäisen oman omakotitalon valmistus. Näin syntyivät Jukka-talot, jotka tunnettiin erityisesti muita paksummasta seinäeristyksestä ja edullisista lämmityskustannuksista.

1970-luvulla viisipäiväiseksi kutistunut työviikko toi työväestölle vapaa-aikaa, jonka vaurastunut väki käytti mm. omatoimirakentamiseen. Kysynnän lisääntyminen siivitti Pyhännän Rakennustuotteen keskittymään omakotitaloihin. Jukka-talot uudistivat ilmettään, mutta ydin – eristys – pysyi kilpailuvalttina. Kasvua rakennettiin strategisesti ja pitkällä tähtäimellä energiakysymysten varaan, sillä niiden merkitys alan tulevaisuudelle nähtiin merkittävänä.

Kasvua haettiin laajentamalla yrityskenttää: Syksyllä 1972 perustettu Pyhännän Einestuote Oy työllisti pitäjän naisväestöä menestykseksi nousseen Ilona-ketsupin ja muiden einesten parissa. Pyhännän oma saha, Viiskasi Oy, siirtyi Pyhännän Rakennustuotteen tytäryhtiöksi 1973. Vuonna 1975 rakennusurakointi yhtiöitettiin omaksi yhtiökseen ja syntyi Rakennuskartio Oy.

Yrityksen kasvu jatkui 1970-luvulla vakaana. Rakennustuote kansainvälistyi, kun projektivienti käynnistyi Neuvostoliittoon. Tehtaita ja kiinteistöjä laajennettiin ja uudistettiin, jotta tuotanto vastasi tarvetta. Veijo Sydänmetsä rekrytoi strategisesti ja palkkasi ympärilleen nuoria ammattilaisia, jotka myöhemmin muodostivat Rakennustuotteen johtoryhmän.

1980-luku oli rakennusteollisuudelle kasvun aikaa. Puhuttiin Pyhännän ihmeestä, kun pienestä kunnasta ponnisti puurakennusteollisuuden johtotähti. Kasvun takana oli rohkeus investoida ja profiloitua, ja 1980 Einestuote siirtyi Gustav Paulig Oy:n omistukseen. Kasvua luotsaava Sydänmetsä nimettiin vuoden 1981 liikemieheksi. Vuonna 1982 Rakennuskartio myytiin toimivalle johdolle.

Konserni panosti omavaraisuuteen, ja 1980-luvulla sen omistukseen siirtyi Pyhäsalmen saha, jonka kylkeen perustettiin kyllästämö. Toiminnan laajentuessa Leiviskänkankaalla sijaitsevalle tontille nousi uusia varastoja, tuotantohalleja ja upea, turistikohteeksikin kelpaava pääkonttori. Kasvun rohkaisemana Rakennustuote otti vuoden 1982 lopulla rohkean irtioton Keskosta, johtavasta talopakettien myyjästä, ja perusti oman valtakunnallisen myyntiverkostonsa.

Rohkeana edelläkävijänä Rakennustuotteella satsattiin tietotekniikkaan, kuten piirturiin ja CAD-ohjelmistoon. Henkilökunta sai käyttöönsä kymmenittäin tietokoneita vuonna 1984, ja Pyhännästä tuli kertarysäyksellä Suomen tietokonetihein kunta! Yritys satsasi myös nuorten osaajien koulutukseen: tehtaan kylkeen perustettiin ammattikoulu ja myöhemmin koulutusyhteistyö jatkui Kajaanissa Oulun yliopiston kanssa.

Rakennustuote uskoi visionääreihin, joiden avulla tuotantoa virtaviivaistettiin ja valmistuskustannuksia saatiin laskettua. Yhtiö kiilasi hirsimarkkinoille ostamalla Kontiotuote Oy:n vuonna 1986. Vuosikymmenen lopulla Kontiotuotteen valmistamia hirsirakennuksia nähtiin Japanin Sapporossa asti! Tehdasvalmisteisten talojen kasvu jatkui koko vuosikymmenen.

1990-luvun alun lama myllersi markkinoita asuntojen hintojen ja kysynnän romahtaessa. Tällöin myyntipäälliköstä toimitusjohtajaksi siirtynyt Mikko Huhtala oli tiukan paikan edessä. Hän osasi katsoa Amerikan-mallia ja tehdä talon ostamisesta houkuttelevampaa kampanjoinnin avulla.

Rohkeus ja pitkänäköiset investoinnit toimintaan ja tytäryhtiöihin auttoivat Rakennustuotteen laman yli kohtalaisen vähin mustelmin. Oli tehtävä kipeitä sopeutuksia, mutta silti löydettävä uskallusta katsoa pitkälle tulevaan. Niinpä konserniin liitettiin Mellano Oy vuonna 1992 ja Lappli-Talot Oy vuonna 1994.

Vuonna 1997 Pyhännän Rakennustuote Oy:stä tuli PRT-Forest Oy, jonka konsernijohtajana Sydänmetsä jatkoi. Taloteollisuus ja sahateollisuus, saman jalostusketjun eri päissä olevat osaset, yhtiöityivät itsenäisiksi osakeyhtiöiksi.

2000-luku toi mukanaan muutoksen tuulia. Vuonna 2004 Veijo Sydänmetsä siirtyi eläkkeelle luotsattuaan konsernia menestyksekkäästi lähes 40 vuotta. Vuonna 2005 konsernin ikkunatehtaasta muodostettiin uusi tytäryhtiö Piklas Oy. Seuraavana vuonna Pyhännällä vihittiin käyttöön automaattinen suurelementtilinja, mikä mahdollisti keskittymisen entistä yksilöllisempiin talopaketteihin. Konserniin liitetty Jokeri-talot Oy puolestaan merkitsi uutta aluevaltausta tilaelementtien parissa, joskin konseptista luovuttiin varsin nopeasti.

Vuosikymmenen loppua leimannut talouskriisikään ei kylmännyt nelikymppisiään juhlineen PRT:n päätä – olivathan eristykset edelleen kunnossa.

2010-luku oli uudistuksien vuosikymmen. Toimintaa hajautettiin 2014 siten, että Jukkatalo Oy keskittyi pientalotuotantoon kuluttajille Pyhännän Rakennustuotteen keskittyessä ammattilaisliiketoimintaan. Rakennustuotteen näyttävistä puurakennushankkeista huolimatta puukerrostalojen tuotannolle ei riittänyt tarpeeksi nostetta, ja toiminnasta luovuttiin. Lisäksi oli tehtävä kipeä päätös sulkea Pyhännän saha vuonna 2017, mikä osoittautui lopulta tärkeäksi ratkaisuksi konsernin kokonaistalouden kannalta.

Vuosikymmenen myllerryksessä Kontiotuote jatkoi yhä hirsirakentamisen markkinajohtajana ja oli pettämätön tukijalka, joka piti konsernia pystyssä muun toiminnan uudistuessa. Yhtiöiden kokemat muutokset ja vaikeudet loivat uusia toimintatapoja, jotka tulevat näyttämään arvonsa seuraavina vuosina.

Kuka olisi arvannut, millaisella tavalla uusi, uljas vuosikymmen alkaa. Pandemian vaikutus liiketoimintaan oli aluksi lamauttava, mutta säikähdyksen jälkeen tilauskanta elpyi ja maassamme alkoi rakentamisen aikakausi. Seitsemän tappiollisen vuoden jälkeen tulos nousi voitolliseksi vuonna 2020. Ilman raskaita päätöksiä ei kuitenkaan selvitty, sillä Lappli-Talojen liiketoiminta päätettiin ajaa alas.

Keväällä 2022 yhtiökokous päätti irrottaa Kontiotuotteen omaksi konsernikokonaisuudeksi. Tämän seurauksena konserni palasi juurilleen Piklaksen ja Jukkatalon tuotantolaitosten sijaitessa Pyhännällä. Samana keväänä alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kuitenkin kaiken. Sota toi mukanaan kalliin energian ja kohonneet korot ja ne yhdessä heikentyneen kuluttajaluottamuksen kanssa romahduttivat pientalojen kysynnän. Jukkatalo Oy ei kyennys sopeutumaan rajuun muutokseen, vaan yhtiö jouduttiin hakemaan konkurssiin syksyllä 2023.